Nytkään ei voi luottaa edes siihen, että Tehyn lakko väistettäisiin tai että se alkaisi, vaan tosiasiassa tapahtuu jompi kumpi! Emme voi myöskään olla varmoja siitä, että kuntatyönantaja KT päättäisi perääntyä, edetä, joustaa tai pitää kiinni kannastaan, vaan saattaa käydä täysin päinvastoin.
Toivomme tänäisenä sunnuntaisena iltana (päivää ennen kirvesvartta) lipuu lähinnä siinä kohdassa, jossa järki saattaa unteliaisuuden globaalitalouden tiukkaan huomaan. Lopputulos voi olla jotakin myönteisen ja kielteisen väliltä, jos hyvin käy. Jos huonosti osuu, niin lopputulos on täysi kymppi, eli pyöreä läpi koko yhteiskunnan naamassa.
Ei tämä helppoa ole, mutta jos suosittelulautakunta (tai millä nimellä sitä kutsutaankaan) pääsee todellisuudessa johonkin lopputulokseen (niin kuin nyt näyttää), niin luvatkaa edes, että yhtään Nooan arkin purseria tai perämiestä ei enää tämän jälkeen kutsuta palvelukseen! Ei sillä, että homma olisi huonosti sujunut, jos kerran sopimus nyt kuitenkin saadaan aikaan, mutta nuorempaakin neuvottelijasukupolvea voisi olla saatavilla.
-----
-Ai ketä? -- No, keitäs näitä kuuluisia ja ansioituneita nyt taas onkaan; Jarasvuon Sari ainakin etunenässä -- niin on mies ihan kansakoulupohjalta laatinut toimivan älyntuottamuskonseptin, että oikein hävettää!
Sitten on tämäkin tämä Bjöörnruusin Wahl, joka tietää omat saavutuksensa lähes parhaiten -- ellei nyt lasketa sitten kaikkia vakuutuspetoksen uhreja mukaan...
Lilliputtiuksen Michel ei niin kauhean nuorta sukupolvea ole, mutta toisaalta ei ole mies koskaan ennenkään neuvotellut mistään asiasta: muutama miljoona optioista tuli ilman että vastaanottaja huomasi edes havainneensa! Takaisinpyynnön yhteydessä M.L. sentään reagoi: "Hä? Et ainakaan meiltä ota!"
---
Siis kyllä vielä paljon on neuvotteluvoimaa käyttämättä tässä valtakunnassa -- ennen kuin Katajainen vihdoin päättää, ettei mitään palkkaneuvotteluja ole tarpeen käydä, kun köyhät ovat kumminkin köyhiä ja rikkaat rikkaita ("Toivottavasti", lisää J.K.).
Toivomme tänäisenä sunnuntaisena iltana (päivää ennen kirvesvartta) lipuu lähinnä siinä kohdassa, jossa järki saattaa unteliaisuuden globaalitalouden tiukkaan huomaan. Lopputulos voi olla jotakin myönteisen ja kielteisen väliltä, jos hyvin käy. Jos huonosti osuu, niin lopputulos on täysi kymppi, eli pyöreä läpi koko yhteiskunnan naamassa.
Ei tämä helppoa ole, mutta jos suosittelulautakunta (tai millä nimellä sitä kutsutaankaan) pääsee todellisuudessa johonkin lopputulokseen (niin kuin nyt näyttää), niin luvatkaa edes, että yhtään Nooan arkin purseria tai perämiestä ei enää tämän jälkeen kutsuta palvelukseen! Ei sillä, että homma olisi huonosti sujunut, jos kerran sopimus nyt kuitenkin saadaan aikaan, mutta nuorempaakin neuvottelijasukupolvea voisi olla saatavilla.
-----
-Ai ketä? -- No, keitäs näitä kuuluisia ja ansioituneita nyt taas onkaan; Jarasvuon Sari ainakin etunenässä -- niin on mies ihan kansakoulupohjalta laatinut toimivan älyntuottamuskonseptin, että oikein hävettää!
Sitten on tämäkin tämä Bjöörnruusin Wahl, joka tietää omat saavutuksensa lähes parhaiten -- ellei nyt lasketa sitten kaikkia vakuutuspetoksen uhreja mukaan...
Lilliputtiuksen Michel ei niin kauhean nuorta sukupolvea ole, mutta toisaalta ei ole mies koskaan ennenkään neuvotellut mistään asiasta: muutama miljoona optioista tuli ilman että vastaanottaja huomasi edes havainneensa! Takaisinpyynnön yhteydessä M.L. sentään reagoi: "Hä? Et ainakaan meiltä ota!"
---
Siis kyllä vielä paljon on neuvotteluvoimaa käyttämättä tässä valtakunnassa -- ennen kuin Katajainen vihdoin päättää, ettei mitään palkkaneuvotteluja ole tarpeen käydä, kun köyhät ovat kumminkin köyhiä ja rikkaat rikkaita ("Toivottavasti", lisää J.K.).
No comments:
Post a Comment